Siioninvirsiseurat 25.2.2018 klo 16:00

Kooste

Kauniin helmikuisen pakkaspäivän siioninvirsiseurat aloitettiin virrellä numero 141: Lähelle Jeesustani.

Juhani Elenius luki otteita Martti Lutherin kirjoituksista, jotka käsittelivät Raamatun korinttilaiskirjeitä ja sitä, mitä on olla evankeliumin huoneenhaltija.

SV #80: Ristin luona ankkurissa

Pastori Mikko Rautakorpi kertoi, miksi juuri tuo edellä laulettu numero 80 on hänen lempivirtensä. Tämäkään virsi ei ole aivan sama mitä ennen, kiitos virsiuudistuksen. Mikon mielestä tässä virressä ”sanat osuvat juuri kohdalleen”. Mikon mielestä laivan pitäisikin olla ankkurissa ristin luona - risti on uskon ytimessä. Omat suoritukset ja uroteot eivät vie meitä lähemmäs Jumalaa. Mikko mietti, että jaksaako usko aina kantaa, entä onko kaikki todella anteeksi annettu lopussa, aivan kuten luvattu on? Elämän merillä käyvät suuret tyrskyt. Lopuksi Mikko toivoi, että osaisimme kaikki iloita rististä. Armoon ei ole enää mitään lisättävää.

Eräälle seuroihin osallistuneelle Ristin luona ankkurissa toi elävästi mieleen Oulun Herättäjäjuhlat vuodelta 1983,  joiden tunnus oli otettu juuri tästä virrestä.

SV #126: Riemuiten, Jeesus, muistan armoasi

Juhani Eleniuksen mielestä Anders Odheliuksen virret on yleensä ladattu hienoilla ajatuksilla ja kauniilla runonsäkeillä. Yhtenä esimerkkinä Juhani käytti säettä, joka kertoo velkakirjan rikki repimisestä. Tuokin ikivanha virsi soveltuu hyvin tähän päivään ja aikaan keskivertoihmisen haasteita kuvaamaan. Siionin virsi numero 126 sisältää vapauttavia ja turvallisia sanoja.

#96 Eivät köyhyys, rikkaus

Kolehtivirren sävelmä herätti keskustelua. Monelle sävel oli tuttu, mutta jonkin toisen virren myötä.

#228 Suojaasi minut peitä

Iltavirren veisuun jälkeen siirryimme kamarikeskusteluiden pariin. Tavallista kenties väkevämmäksi porissut kahvi ei hillinnyt seuraväen puheenporinaa.

Seuroihin osallistui 9 halullista sielua.